Hallitus

Vuoden 2017 hallitus esittäytyy (hallitukset 2007-2014hallitus 2015 (+2016?)

Hyytiäinen Reima, sihteeri

Kantahämäläislähtöinen itäsuomalaistunut (idätetty?) luontoharrastaja hallitusuransa alussa. Olen opiskellut luontokartoittajaksi Savonlinnassa ja tehnyt luontoselvityksiä ympäri Suomea ja vähän muuallakin. Pääasiassa olen inventoinut lintuja, putkilokasveja ja luontotyyppejä. Tällä hetkellä olen päätoiminen maantieteen opiskelija Joensuussa. Lintuyhdistyksissä olen pyörinyt vaihtelevalla (enimmäkseen vähäisellä) aktiivisuudella viitisentoista vuotta. Käytännön lintuharrastukseni sijoittuu nykyään lähinnä työreissujen ja yleisen retkeilyn oheen sekä pienimuotoiseen rengasteluun. Hallituksessa toimin jäsenrekisterin ylläpidon ja tiedottamisen parissa. Olen myös kiinnostunut osallistumaan suojeluasioihin.

 

 Anniina Kontiokorpi

Olen alunperin lähtöisin Uukuniemeltä ja sittemmin asustellut ympäri Itä- ja Kaakkois-Suomea. Paluumuutin perheeni kanssa Joensuun Hammaslahteen kaksi vuotta sitten. Lintuyhdistystoiminnassa olen ollut aiemmin mukana Etelä-Karjalassa ja nyt uutena hallituksen jäsenenä PKLTY:ssä. Lintuharrastukseni keskittyy lähinnä pyöräilyharrastukseni kautta ekopinnailuun ja pienimuotoiseen rengastamiseen. Päärengastuslajeinani ovat valkoselkätikka, tuulihaukka sekä harmaa- ja selkälokit.

 

Lehtoranta Hannu, puheenjohtaja

Syntynyt 1957 ja lintuharrastusvuosia on kertynyt jo yli 50. Vanhimmat lintumuistiinpanot ovat siis viisivuotiaana tehtyjä (kun tuli ajoissa opeteltua kirjoittamaan). Ensimmäisessä vihkossa lukee: ”Räystäspääsky. Helppo tuntea. Sillä on pienet karvaiset jalat”. Pätee muuten edelleenkin, kun vain muistaa, että riekolla ja piekanalla on suuret jalat. Lintuharrastuksessa minua kiinnostaa erityisesti pesimälinnusto. Sikäli olen nurkkakuntainen, että lintuelämykset ovat selvästi vajavaisia, jos niitä ei ole tehty Juuassa (Nurmes ja Valtimokin käy korvikkeena).

Petolinnut ovat harrastukseni pääkohde. Niiden eloon olen tiiviimmin perehtynyt viimeisen 29 vuoden aikana. Tuon ajan olen niitä rengastellut. Vuotta vähemmän ajan olen toiminut PKLTY:n petolintuvastaavana. Tuohon vanhaan nimitykseen perustuen joskus todella tuntuu, että on henkilökohtaisesti vastattava siitä, kun petolintu sattuu ”epähuomiossa” saalistamaan riistaeläimen. Ehdoton suosikkini on lapinpöllö, jonka pesiä on tullut koluttua melkoinen määrä (mieleenpainuvin on päivä vuodelta 1985, kun kävin kuudella lapparin pesällä. Määrässä ei muuten niin ihmeellistä, mutta aamulla liikkeelle lähtiessä tiedossa oli yksi pesintä). Muutamat lapinpöllönaaraat ovat toki antaneet vastarakkautta ihan kiitettävästi. Kohtaaminen on ollut kiihkeää niillä kerroilla, kun olen poistunut pesältä selkä verille kynsittynä. Euroja leivänostoon keräilen työskentelemällä metsissä. Toimin metsäneuvojana Metsäkeskus P-K:ssa. Päätyöni ovat erilaiset luonnonhoitohankkeet. Lähes koko 2000-luvun olen saanut tehdä petolintujen pesien säilymistä edistävää luonnonhoitohanketta. Myös metson soidinpaikkojen huomiointiin olen paneutunut. Kuukkeliin liittyvä hanke on alkamassa 2010. Eli lintujen parissa olen paljolti myös työaikana. Vaihteluna teen nyt myös lähteiden kunnostuksia ja maanomistajille ympäristötukihakemuksia. Olen jo melko pitkään toiminut yhdistyksen edustajana BirdLifen edustajistossa. Hallitustyöhön tulin mukaan vasta 2007 talvella täyttömiehenä. Retkikummina olen toiminut yli 10 vuotta. Nykyisessä lintukartoituksessa olen atlasvastaava. Olen vuonna 1979 perustetun Juuan lintuharrastajat r.y:n puheenjohtaja. Yhdistys on sikäli rariteetti, että vastaavia paikkakuntakohtaisia pikkupuljuja ei taida Suomessa juuri olla. Olemme PKLTY:n ”epävirallinen” alaosasto eli yhdistyksen muodostavat PKLTY:n juukalaiset jäsenet. Lopuksi vielä niitä asioita, joita haluan erityisesti olla edistämässä. Lintuharrastusta yleensä. Suvaitsevaisuuden lisäystä . Pesimälinnuston seurannan ja suojelun koen tärkeäksi. Harvinaisuudet ja tuulen tänne riepottelemat eivät hirveästi minua hetkauta, vaikka toki niitäkin on mukava joskus nähdä harrastuksen mausteeksi. Erityisen tärkeänä näen harrastuspohjan laajentamisen. Se tarkoittaa sitä, että lintuyhdistyksien toimintaan tulee saada myös niitä ihmisiä, jotka itse eivät vielä koe olevansa oikeita lintuharrastajia. Eli ihan tavallisia lintujen ruokkijoita, pöntöttäjiä, kesämökkiläisiä, maanviljelijöitä ym. luonnossa liikkujia, joilla on aito luontokiinnostus. Taitojen kehittämisessä yhdistyksellä voi isokin rooli. Vain silmäparien määrää lisäämällä saamme lisää havaintomateriaalia ja mikä tärkeintä – painoarvoa lintuharrastukseen yhteiskunnassa. PS. Tulipas tästä pitkä esittely
Kuva1511-p

Leppänen Janne, rahastonhoitaja

Kasvoin metsien keskellä polvijärveläisen maatalon poikana. Luonto ja linnut olivat lähellä, siksipä niistä kai kiinnostuinkin. Pihapiirin, laitumien ja lähimetsien linnut tulivatkin tutuiksi jo ala-aste ikäisenä. Nykyinen asunto-osoite on lähinnä työasioista johtuen Joensuussa. Eniten kuitenkin retkeilen Polvijärvellä, paikallinen pesimälinnusto onkin pääasiallisen mielenkiintoni kohteena. Yleisen havainnoinnin lisäksi ohjelmaan kuuluu kotitilan ja osittain kylänkin täyttäminen pöntöillä, sekä rengastusluvan saamisesta kevättalvella 2002 lähtien rengastus. Rengastajana tärkeimmät projektit ovat petolintuseuranta ja valkoselkätikka. Myös kuukkelin ja kurjen perässä tulee kuljettua vähän suunnitelmallisemmin. Viimeksi mainitun kanssa usein myös juosten… Työssäni metsäpalvelu-alalla teen vuodessa reilut sata maastopäivää tavallisissa pohjoiskarjalaismetsissä, joten moni havainto tulee tehtyä ja merkittyä maastokartan laitaan ihan työn sivussa.

Nurmi Toni, varapuheenjohtaja

Olen alunperin Hämeenlinnasta kotoisin oleva lintuharrastaja ja nykyisin asustan Joensuussa. Vuosimalli on 1973. Olen harrastanut lintuja vakavammin noin 15 vuotta. Olen aina ollut kiinnostunut vanhoista havumetsistä ja sinne harrastus nytkin painottuu. Suojeluasiat ovat lähellä sydäntä oli kyse sitten vanhojen metsien, soiden tai lintuvesien suojelusta. Lintuharrastuksen pääpaino on ollut vuodesta 2000 lähtien rengastuksessa. Tikat, pöllöt, haukat ja varpuslinnut ovat pääkiinnostuksen kohteina. Minulla on Pohjois-Karjalassa pieni pönttö- ja risupesäverkosto, joita tarkastan vuosittain. Suosikkirengastuslajini ovat pohjantikka, kuukkeli ja helmipöllö.

Varis Jani, jäsen

Olen kotoisin Imatralta ja siellä aloitin lintuharrastuksen 1980-luvun lopulla. Pohjois-Karjalassa olen asunut viitisentoista vuotta. Lintuharrastukseni on hyvin monipuolista. Staijausta, komppausta, hyvien ja huonojen lintupaikkojen kiertelyä, talvilintu- ja vesilintulaskentoja, bongaustakin vähäsen. Siipirikkoonkin on tullut katsauksia kirjoiteltua.