Taajamalaskennoissa ennätysmäärä lintuja
Jari Kontiokorpi
Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen järjestämä taajamalintulaskenta saatiin onnistuneesti päätökseen – ja jopa etuajassa.
Viime talvena laskimme Joensuun kaupunkitaajaman, tänä talvena oli vuorossa Heinävettä lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan kaikki muut taajamat. Tämä oli kahdeksas laskentatalvi, sekä Joensuussa että muissa taajamissa on laskettu linnut nyt neljästi. Tapahtuman isän Matti Koivulan yhteenvedot laskennoista löytyvät Siipirikoista 1/2021 ja 2024.
Laskentalohkoja oli Kesälahden ja Valtimon välissä kaikkiaan 64, mutta usea lohko tarvitsi kahden tai kolmen laskijan samanaikaisen kartoituksen eri puolilla laskettavaa aluetta, joten kaikkiaan n70 lohkoa tuli kirjoihin. Kaikkiaan laskentoihin osallistui peräti 56 laskijaa – hieno määrä!
Lintujen lisäksi merkitsimme ylös ruokintapaikkojen ja lintulautojen määrät. Kohtaamiemme linturuokkijoiden ja muidenkin linnuista kiinnostuneiden kanssa juttelimme monesti pitkät tovit, jolloin saimme kuulla mielenkiintoisia havaintoja ja taustoja ruokinnoista ja niiden elämästä.
Kerrankin oli marjatalvi!
Tulokset olivat lintumääriltään upeita, yhteensä laskimme 54160 lintuyksilöä 45 lajista! Yksilömäärä on selvä ennätys, sillä Joensuun ulkopuolisilla taajamilla entinen ennätys oli 24396 yksilöä talvella 2016–17. Joensuun kaupungissa suurimmat määrät ovat olleet 23000 tuntumassa.
Selvästi eniten nähtiin marjalintuja, räkättirastaita 14055 ja tilhiä 13438. Myös mustarastasmäärä on iso 293 ja punakylkirastaitakin havaittiin 5. Sen sijaan pihlajanmarjatalvina monesti runsas taviokuurna jäi yllättäen van 13 yksilöön.
Räkättirastaita havaittiin yhtä lukuun ottamatta joka lohkolla, eniten Kontiolahden ja Rääkkylän kirkonkylillä sekä Kiteellä, Tilhiä puolestaan Tohmajärven Kemiessä, Kiteellä ja Kontiolahden kirkonkylällä. Nyt helmikuun lähestyessä puoltaväliä alkavat pihlajanmarjat olla jo vähissä, mutta aronianmarjoja ja niitä syöviä rastaita ja tilhiä näyttää vielä riittävän.
”Normaalitalvilinnuista” talitiaisia ja sinitiaisia havaittiin ennätyksien liepeille, 8306 ja 3573. Seuraavina runsausjärjestyksessä tulivat pikkuvarpunen 2879, keltasirkku 1946, harakka 1927, punatulkku 1829, naakka 1354 ja varis 1061. Niukasti alle tuhannen pääsivät viherpeippo (987) ja kesykyyhky (958).
Tikoista käpytikkoja havaittiin 477, harmaapäätikkoja peräti 31, valkoselkätikkoja 10, palokärkiä 5 ja pikkutikkoja 2. Haukkoja äkättiin 8 kana- ja 12 varpushaukkaa, laskennan ainoa pöllö oli varpuspöllö Kiihtelysvaarassa.
Joskus koko laskennan runsain laji urpiainen oli nyt kateissa, vain 86 havaittiin, näistä suurin osa Lieksassa ja Ilomantsissa. Vähissä olivat myös vihervarpunen (53) ja peippo (5). Mainittakoon vielä varpunen (208), jonka alamäki tuntuu jatkuvan. Sen sijaan toisen uhanalaisen lajin hömötiaisen määrä 98 oli suurempi kuin mitä pelättiin.
Jokaisella lohkolla havaittiin talitiainen, sinitiainen ja harakka.
Ruokintapaikkojen ja lintulautojen määrä jäi nyt 2016–17 ennätyksestä useita satoja, mutta määrän pudotus oli vähäisempi kuin mitä Joensuussa on tapahtunut.
Työryhmä Jani Varis, Hannu Kauhanen, Matti Koivula ja allekirjoittanut jakoivat järjestelyt, tiedottamisen ja tsemppauksen. Suuret kiitokset kaikille laskentaan osallistuneille tai muuten avuksi olleille!
