Paljon marjalintuja, viherpeipon ja varpusen taantuma jatkuu
Jo lähes perinteinen talvinen Joensuun taajamalintulaskenta saatiin onnistuneesti tehtyä, kiitos kaikille 22 laskijalle! Kyseessä oli jo viides Joensuun taajamalaskenta, ensimmäinen käpöteltiin talvella 2015/-16.
Kylmyys yhdistettynä viimaan jarrutti laskentoja. Lunta oli todella vähän, laskenta aloitettiin joulun jälkeen lumettomassa maisemassa ja lopussakin lunta oli vain parikymmentä senttiä.
Koivulan Matti (& co?) suunnitteli 10 vuotta sitten hyvin laskentaohjeet, joten alusta alkaen pyydettiin kirjaamaan ylös myös ruokintapaikat ja lintulaudat. Näiden yhteismäärä lähes puolittui talven 2019/-20 ennätysmäärästä tämän talven 754 lintujen ruoka-apupaikkaan. Suurimpia syitä rajuun vähenemiseen lienevät rottapelko ja linnunruokien hintojen nousu.
Yhteensä havaittiin 75 lohkolla 23733 lintuyksilöä ollen niukasti talvien 2023/-24 ja 2017/-18 yläpuolella. Muutamia nostoja alla. Syvällisemmät ja kattavammat analyysit tehnee Matti jossain vaiheessa.
Marjalinnuista merkittiin eniten tilhiä, 6629. Räkättirastaita havaittiin myös ennätyksellisesti 1181, mustarastaita toiseksi eniten 115 sitten talven 2017/-18 186 yksilöä. Myös taviokuurna ylsi toiseksi parhaaseen, nyt 142, kahdeksan vuotta sitten nähtiin 219.
Tiaisista talitiaisia havaittiin 4205, lähes tuhat vähemmän kuin kahdessa ensimmäisessä laskennassa 10 ja 8 vuotta sitten. Sinitiainen sen sijaan ylsi uuteen ennätykseen 2195 yksilöllään. Syksyllä vaelsi paljon pyrstötiaisia ja melko paljon hömötiaisia idästä Suomeen, mutta ilmiö ei näkynyt Joensuun talvessa.
Naakkojen ja varisten määrät jäivät melkein puoleen 10 vuoden takaisista ennätyksistään, korpit lähes kolmasosaan. Näiden väheneminen lienee selitettävissä jätteenkäsittelyn muutoksella. Kesykyyhkyn nousu jatkui, määrä on kolminkertaistunut 10 vuodessa.
Siemensyöjien määrät olivat yllättävän vaihtelevia. Urpiaisia havaittiin vain 172, kun ennätystalvena 2017/-18 merkittiin peräti yli 5600 yksilöä. Päinvastoin kävi vihervarpuselle, jota nyt havaittiin selkeään ennätysmäärään yli 900. Punatulkkuja havaittiin liki 800, toiseksi eniten.
Sen sijaan viherpeippo oli häkellyttävän vähissä, vain Aku Ankan rekisterikilven numeron verran 313, kun ennätystalvina on havaittu yli tuhat. Sallittakoon vertailu Imatran taajamalaskentaan, jossa laskettiin taajamalinnut 2006–2015 ja nyt uudelleen. Kun ennen tauteja ja vieraslaji kurtturuusun poistamisia viherpeippomäärä 17 vuotta sitten Imatralla oli enimmillään 3215, niin nyt 284 yksilöä!
Varpunen alkaa olla ahdingossa. Tämän talven Joensuun varpusmäärä on alle 200, yli 400 vähemmän kuin ennätystalvena 2019/-20. Myös keltasirkulle tuli nyt selkeästi pienin luku. Kokonaislajimäärä oli 45.
Mainittakoon vielä ihmiskohtaamisista. Merkitsin ylös rupatteluun innostuneet kansalaiset, joita oli 16 kävelemilläni lohkolla 38 yksilöä. Lähes kaikki tiesivät mitä olin tekemässä, iso kiitos tästä Kauhasen Hannun kirjoituksille Karjalaiseen sekä yhdistyksen huomioliiveille. Ihmiset kertoivat mieluusti omia havaintojaan, kysyivät lintutilanteesta ja keskustelimme ruokintojen vähenemisestä. Monelle oli yllätys, että punatulkkuja oli tavallista enemmän, ne kun eivät juuri ruokinnoilla käyneet vaan söivät mittavaa siemensatoa vaahteroissa, lehmuksissa, koivuissa ym. Ainakin yhden sain innostumaan sen verran, että osallistui Pihabongaukseen. Sain luvan ja jopa pyydettiin katsomaan takapihan ruokinnan lintuja, kerran jopa tarjottiin kuumaa teetä. Hyvä mieli jäi varmaan kaikille juttelijoille.
Kiitos jälleen yhdistykselle nettisivuineen, aiemmin mainituille Matille ja Hannulle sekä Variksen Janille, joka pyöritti taas lohkovaraussivua lähes suorana. Suurin kiitos laskijoille!
työryhmän puolesta t. Jari
PS. Siipirikoissa 1/2021 ja 2024 löydät aiemmat yhteenvedot
Tuossa taulukossa kaikki luvut lohkoittain:
